1. Ihmiset


Uuden opettelu on ollut osuuskunnan kantava ajatus ja tämä onkin toiminut monessa asiassa hyvin – kun ajatukseen saataisiin ympättyä vielä että myös epämiellyttävät työt on tehtävä toimisi koneistomme vielä paremmin.

Jokaiselta kylältä löytyy ihmisiä, joilla on halua, energiaa ja kykyä toimia oman lähiympäristönsä kehittämisen hyväksi. Yksin moni asia kuitenkin tuntuu liian suurelta tai vaikealta. Yhdessä tekeminen taas on parhaimmillaan haasteellisinakin hetkinä hauskaa ja opettavaista.

Osuuskunta Vindeä oli perustamassa 10 ihmistä, joista kaikki eivät tunteneet toisiaan entuudestaan lainkaan. Taustat ja osaamiset erosivat hyvin paljon, samoin mukaan lähtemisen motiivit. Yhdistäviä tekijöitä on kuitenkin helppo löytää; kaikki ovat muuttaneet Kemiönsaarelle viiden vuoden sisällä ja kaikkien arvoissa oman elinympäristön kehittäminen, lähi-, ja luomuruoka, luovan työn ja yhdessä tekemisen arvostaminen ovat korkealla. Yhteisten arvojen pohjalta oli helppo lähteä luomaan yhteisiä tavoitteita ja niiden toteuttamiseksi muotoa (Osuuskunnan säännöt).

Myöhemmin mukaan on tullut vielä kolme uutta jäsentä, joista yksi tosin ehti jättäytyä ulos varsinaisen jäsenen roolista ulompaan piiriin. Kaikki heistäkin kuitenkin mahtuvat yllä olevan määrittelyn sisään. Lisäksi kesällä mukana on ollut kesävieraita vapaaehtoistyössä.

Monipuolisen osaamisen kohtaaminen

Ihmiset löysivät toisensa eri tavoin. Osa verkossa käydyistä keskusteluista, osa jonkin muun intressin tai intressiyhteisön kautta. Moni kokee osuuskunnan syntymisen ja toisten samanhenkisten tapaamisen sattumaksi, mutta tarkemmin tarkastellessa kaikki ovat toimineet aktiivisesti samojen teemojen parissa ja etsineet  sopivaa sosiaalista yhteisöä itselleen uudelta maantieteelliseltä alueelta.

Erilaisuus ja eri osaamiset ovat vahvistanut toimintaa ja mahdollistanut mielenkiintoisia projekteja sekä vertaisoppimista. Samaan aikaan uusien ihmisten kanssa toimiminen on kuitenkin myös vaatinut erilaisten luonteenpiirteiden ja toimintatapojen hyväksymistä, jossain kohdissa myös sietämistä. Erityisen ison haasteen erilaisuuteen tuo osuuskunnan toimiminen korostuneen demokraattisella päätöksenteolla.

Toimintatavassa korostetaan kaikkien kuulemista, tasa-arvoisia mahdollisuuksia vaikuttaa ja kehittää toiminnan suuntaa ja ei-hierarkkista organisoitumista. Osuuskunnan nelihenkinen hallitus enemmän esittää kuin päättää toiminnan suunnista. Yhdessä päättäminen tuo esiin eriäviä intressejä ja arvoja, joiden ei kuitenkaan pitäisi johtaa keskinkertaisiin kompromisseihin vaan ennemmin osien summaan. Toimintamallina tämä johtaa väistämättä välillä konflikteihin, jotka eivät saisi henkilöityä, mutta ihmisten toimiessa niin kuitenkin välillä käy. Parhaiten tähän on auttanut mahdollisimman paljon yhdessä tekeminen ja yhteisten epävirallisten tapaamisten järjestäminen. Jokaisen juhlan tai talkoiden jälkeen henki on jälleen korkealla ja suunta eteenpäin. Yhdessä tekeminen siis vaatii myös yhdessä olemista!

Keitä me olemme – mitä me osaamme

Erilaisia aineksia sekoittamalla syntyy aina erilainen soppa. Yhteisöä tukevan tai palvelevan maaseutuponnistiminen kuitenkin voi perustaa millä kokoonpanolla tahansa. Meidän soppamme syntyvät yhdistelemällä hyvinkin erilaisia osaamisia. Olemme listanneet karkeasti jäsenten ydinosaamista seuraavasti:

  • puutarhuri – artesaani
  • mediatuottaja – kouluttaja
  • lasitaiteilja – puutarhuri
  • copywriter – kampaaja
  • tulevaisuudentutkija  – runoilija
  • konseptisuunnittelija – mediataiteilija
  • ruokakäsityöläinen – kulttuurintutkija
  • yrittäjä – käytettävyyssuunnittelija
  • valokuvaaja – digital storyteller
  • informaatikko – muusikko
  • psykologi – tanssiohjaaja
  • muusikko – luomuviljelijä

Ammattien kautta taitojen määrittely on kuitenkin vain pintaa. Jokaiselle meitä on paljon myös muuta osaamista. Esimerkiksi muusikko – luomuviljelijä on myös Tai Chi opettaja ja mediatuottaja – kouluttaja innokas harrastelijabarista. Jokaiselta ihmiseltä löytyy arvaamattomia taitoja ja kykyjä, tarvitaan vain rohkeutta ottaa ne käyttöön, ja halua jakaa omaa osaamista.

Yhteistoiminnallisen toimintamallin haasteita

Osuuskunta Vinden toimintamalli perustuu selkeästi enemmän yhteistoiminnallisen yhteisön malliin kuin traditionaaliseen tai moderniin yhteisökäsitykseen. Traditionaalinen nojaa lojaalisuuteen ja kunnioitukseen. Luottamus perustuu velvollisuuksille, jotka syntyvät sosiaalisen statuksen säilyttämisestä aiheuttamista vaateista. Tällaisessa yhteisössä on monella tapaa helpompi olla, sillä toiminta perustuu ajatukselle pysyvistä rooleista ja statusten tarkkaan hierarkkiseen erotteluun. Turva perustuu siis siihen, että vastuu ja velvollisuus asioista on helppo osoittaa jollekin, se on pysyvää ja yksilöiden käyttäytyminen on ennakoitavaa. Traditionaalisessa yhteisössä myös erotellaan voimakkaasti me ja he, joka taas on koko Vinden toimintaideaa vastaan sotiva ajattelumalli. Me olemme kaikille avoin yhteisö, osallistumisen tason voi toivottavasti määritellä itse (esim. asiakas, ohjelman järjestäjä, vapaaehtoistyöntekijä, osuuskunnan jäsen).

Moderni yhteisö taas perustuu voimakkaasti yksilöiden riippumattomuuteen ja rationaaliseen toimintaan yhteiskunnan ja yhteisön perussääntöjen puitteissa. Se on voimakkaan individualistinen, ja ohut luottamus perustuu siihen, että kukaan ei voimakkaasti riko sääntöjä. Yhteisetkin tavoitteet  muodostuvat  yksilöiden etujen turvaamiseksi tai parantamiseksi.

Yhteistoiminnallisen yhteisön mallissa toiminta perustuu alati muuttuviin yksilöiden ja organisaatioiden riippuvuussuhteisiin. Omaa toimintaa joutuu jatkuvasti reflektoimaan suhteessa muihin, ja luottamus perustuu siihen, että kaikki toimivat yhteisön tavoitteen, joka sekin voi matkalla muuttua, eteen.

Osuuskunta Vinden toiminnassa yhteistoiminnallisuus on toiminut pääsääntöisesti hyvin. Haasteitakin on kuitenkin tunnistettu. Yksi johtamisen liittyvistä ajatuksista on, että kun kolme ihmistä alkaa tavoitella jotakin yhdessä, alkaa heidän kesken syntyä johtajuutta. Samoin on käynyt osuuskunnan sisällä. Ihmisten ominaisuuksien ja kykyjen pohjalta on alkanut syntyä hierarkiaa, josta toki voi olla tietyssä määrin hyötyä, mutta joka osaltaan myös alkaa tukahduttaa sekä ideointia että varsinkin ideoiden toimeenpanoa. Toiminnan perustuessa siihen, että kuka tahansa voi alkaa vetää itseään kiinnostavaa projektia, jos saa innostettua siihen yhteisön sisältä riittävästi resursseja, alkaakin odottamaan “johdon” hyväksyntää. Meillä ei ole toistaiseksi ole tarjota suoraa ratkaisua melko universaaliin ongelmaan. Toistaiseksi olemme pyrkineet ratkaisemaan asiaa käsittelemällä sitä yhteisesti osuuskuntakokouksissa. Yhteisen keskustelun etu on ongelman ymmärryksen lisääminen, mutta se ei yksin riitä muuttamaan ihmisten toimintatapoja, vaan tarvitaan myös toiminnallisempia ratkaisuja siirtää osaamisen jakamisen ja onnistumisten kautta vastuuta.

Toinen samaan ilmiöön liittyvä ongelma on tehtävien ja vastuun kuormittuminen samoille ihmisille. Tämä on jo koko konseptin kannalta haastavaa, koska tavoitteena on luoda malli, josta kuka tahansa voi jäädä koska tahansa pois vahingoittamatta liikaa osuuskunnan toimintaa. Nyt tämä ei toteudu, vaan päinvastoin muutaman ihmisen rooli on korostuneen suuri ja heidän pois jääminen saattaisi lopettaa koko osuuskunnan toiminnan. Tämänkin eteen teemme kuitenkin töitä. Tällä hetkellä ratkaisua etsitään vastuun asteittaisesta jalkauttamisesta pienin askelin eri jäsenille. Tämä on ainakin toistaiseksi toiminut, vastuu siirtyy ja siihen vastataan, kun sitä annetaan. Malli on myös osuuskunnan periaatteiden mukainen; kaikki nauttivat samaa luottamusta, lähtökohtaisesti kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.

Johtajuuden lisäksi hierarkiaa on luonut myös tiettyihin tehtäviin syntynyt omistajuus. Omistajuuden syntyminen on tärkeää, sillä ilman sitä ei toimintaa voi kehittää tai vastuuta ei synny. Liiallinen ja väärin purkautunut omistajuus kuitenkin laskee muiden intoa osallistua toimintaa. Mesotasolla se sulkee Vinde yhteisön muilta, mikrotasolla yhteisön sisällä taas tiettyjä tehtäviä toisilta. Yksi esimerkki tästä on ollut vaikeus saada jaettua kahvilan tehtäviä tasaisesti jäsenille; liialliset ohjeet ja omistaminen eivät ole enää toisille houkuttelevaa. Omistajuus synnyttää pahimmillaan myös blokkeja kehittämiseen, kun omalle toiminnalle tai toimintamallille sokeutuu liikaa, ja muiden ehdotukset kokee loukkauksena.

Muutamasta haasteesta huolimatta näemme että ainoa tapa vakiinnuttaa koko yhteisöä palvelevaa toimintaa jollekin alueelle on toimia osana yhteisöä, avoimesti ja valmiina kaikkeen dialogiin kaikkien yhteisön jäsenten, eli ihmisten kanssa.

 

Vinden vinkit:

+ suosi

– vältä

Aktiivista toisilta oppimista, vaikka
luulet osaavasi
Pitkiä taukoja ilman “epävirallista” yhdessäoloa
Yhteisiä juhlia, talkoita ja muita tilaisuuksia Me – He asettelua ja ajattelua jäsenten
ja ulkopuolisten välillä
Ideoiden muuttamista toiminnaksi Vallankäyttöa tai asioiden omimista

 

 

Kuvia:

© Copyright Lalla Vinde - Theme by Pexeto